Porin Nuorten Työpaja

Tänään aioin kirjoittaa kesyrotista lemmikkinä. Sen sijaan julkaisen pienen listan. Muistikirjastani lista löytyy otsikolla 36 little reasons why life is worth it  eli 36 pientä syytä miksi elämä on vaivan arvoista. 1. Sylissä nukkuvat kissan- ja koiranpennut 2. Vastaleivottu leipä 3. Se tunne, kun onnistut käymään kokonaisen keskustelun vieraalla kielellä takeltelematta 4. Märällä nurmikolla avojaloin kävely 5. Leipäkivien heittely (ei haittaa vaikkei itse osais, myös kaverin leipien heittely on mukavaa katsottavaa) 6. Pitkät junamatkat läheisen ihmisen kanssa 7. Muurahaispesän katselu 8. Muurahaispesän tikulla tökkiminen 9. Se, kun painaa silmämunia luomien läpi ja näkee tähtiä 10. Kesän ensimmäinen jäätelökioskijäätelö 11. Se, kun kokeilee jotain uutta kummallista ruokaa ja toteaa sen olevan superhyvää 12. Elokuvateatterista leffan jälkeen poistuminen ja se epätodellinen fiilis joka iskee joka kerta 13. Unohtuneen rahan löytäminen 14. Se, miltä uudet sukat tuntuu jal

Satakunnan sovittelutoimiston Katja Vaahtera kävi tänään pajalla puhumassa nettikiusaamisesta, kunnianloukkauksista sekä sopivasti aiheita sivuavista asioista. Sovittelutoimiston lyhyen esittelyn jälkeen Katja kysyi meiltä pajalaisilta, mitä nettikiusaaminen oikeastaan voi tarkoittaakaan. Niin, mitä se nyt sitten oikeastaan on? Milloin syyllistyy rikokseen? No, nettikiusaaminen voi olla vaikkapa kunnianloukkaus. Kirjoittaa vaikka perättömästi Facebookiin että kyllä se tuo naapurin Pentti varmaan hakkaa vaimoaan tuosta metelistä päätellen. Siinähän voi Pentillä mennä vaikka työpaikka alta kun kirjoittelija tahtoi vain kerätä hauskalla ilkeilypostauksellaan tykkäyksiä. Siinä onkin sitten perustelemista, kun Pentti vie asian kunnianloukkauksena poliisille.  Eikä asioista tarvi edes valehdella, myös tosiasioiden levittely netissä (ja netin ulkopuolella) on rikos. Siitä voi joutua liemeen, jos kirjoittaa vaikka työpaikkansa Whatsapp-ryhmään antaneensa kollegalleen kyydin psykiatril

Mikäli joku siellä linjojen toisella puolella on sattunut blogia tänään vilkaisemaan, on hän saattanut huomata että ulkoasu on mennyt kertalaakista uusiksi. Blogin puikoissa häärää tätä nykyä Henna, 22-vuotias Porissa asuva (mutta ei Porilainen!) paljasjalkainen lappalainen ja pesunkestävä ituhippi joka osaa vähän kaikkea mutta ei oikein kunnolla mitään.  Poriin päädyin viisi vuotta sitten jätettyäni kuva-artesaanin opinnot kotipaikkakunnallani kesken. Valmistuin vuonna 2015 putkiasentajaksi ja suunnitelmissa olisi, etten tekisi elämässäni päivääkään oman alani töitä. Tulevaisuuden haaveena on opiskella meribiologiaa mutta yliopisto-opintoihin on vielä matkaa. Blogin ulkoasun radikaali muutos johtuu visuaalisesta luonteestani. Esteettisyys on ollut minulle tärkeää aina. Vapaa-ajalla enimmäkseen pelailen videopelejä ja tapan aikaa internetissä, mutta harrastan myös valokuvaamista, leipomista, lukemista sekä lemmikkijyrsijöitä.  Työpajalle tulin TE-toimiston kautta ja alunperin

Kiitän ja kumarran kauniisti, kun minun on nyt aika jättää blogin kirjoittaminen, ainakin tältä erää. On ollut hauskaa sekä hieman haasteellistakin päästä kirjoittamaan ajastani työpajalla ja toivon, että kirjoitukseni ovat olleet myös lukemisen arvoisia.     Mutta nyt uudet tuulet alkavat puhaltamaan minulle ja aion siirtyä seuraaviin haasteisiin, ja jottei lukijoiden tarvitse heittää hyvästejä koko blogille, niin kirjoittaja vaihtuu toiselle Mediapajalla työskentelevälle. Kiitän paljon lukijoitani ja myös ohjaajaani Piiaa tästä mahdollisuudesta!  Ystävällisesti, Jemina 😊 Porin nuorten työpaja

Nuorisopäivystystoiminta alkoi helmikuussa 2011. Selviämisaseman sulkeutuessa reilu vuosi aiemmin todettiin, että jatkossakin pitäisi olla jotain vastaava toimintaa nuorten auttamiseksi. Nuorisopäivystäjien tehtäviin kuuluu olla turvallisina aikuisina siellä missä nuoret ovat, ja tarvittaessa auttaa heitä. Joskus nuoret kaipaavat konkreettista apua liittyen esimerkiksi oman tai kaverin päihtymykseen tai keskinäisiin riitoihin, toisinaan taas vain aikuisen läsnäoloa, ja päivystäjät mielellään kuuntelevat ja neuvovat. Päivystäjille saa pysyä nimettömänä, jos ei halua kertoa nimeään, sekä he ovat luottamuksellisia kuuntelijoita vaikka sen nimen esittäydyttäessä kertoisikin. Kuvassa nuorisopäivystäjien porukasta Vesku, Kalle, Sari, Petra, Mira ja Aino. Aluksi päivystäjien ”tukikohtana” oli ABC Tikkula, koska silloin siellä nuoret viettivät eniten aikaansa. Nuorisopäivystäjät kulkevat keskimäärin kahtena viikonloppuiltana kuukaudessa, huomioiden myös erilaiset tapahtumat

Pääsimme käymään Satakunnan sovittelutoimistossa halukkaiden pajalaisten kanssa kuulemassa, että mitä sovittelu on ja mitä sillä tarkoitetaan. Asiasta meille kertoi Anu Ahosmäki , yksi sovitteluohjaajista.  Satakunnan sovittelutoimistossa toimii johtava sovitteluohjaaja Katja Vaahtera , kolme sovitteluohjaajaa sekä 46 vapaaehtoista sovittelijaa. Vuonna 2006 Suomeen astui laki voimaan, jossa säädettiin, että sovittelua tulee olla tarjolla koko Suomessa ja että sen tulee olla ilmaista asiakkaille. Mitä sovittelu on? Sovittelussa käsitellään rikoksia ja riitoja asianosaisten kesken sovittelijan ohjauksella. Se on vapaaehtoista , ja jos toinen osapuoli ei suostu, häntä ei siihen myöskään pakoteta. Suostumus vaaditaan myös alaikäiseltä ja hänen huoltajiltaan sekä tarvittaessa muulta hänen lailliselta edustajaltaan. Asiat käsitellään puolueettomasti ja luottamuksellisesti sekä ilmaiseksi .      Sovittelu on restoratiivisen oikeuden toteuttamista, jonka tarkoituksen