Satakunnan sovittelutoimistossa

Pääsimme käymään Satakunnan sovittelutoimistossa halukkaiden pajalaisten kanssa kuulemassa, että mitä sovittelu on ja mitä sillä tarkoitetaan. Asiasta meille kertoi Anu Ahosmäki, yksi sovitteluohjaajista. 

Satakunnan sovittelutoimistossa toimii johtava sovitteluohjaaja Katja Vaahtera, kolme sovitteluohjaajaa sekä 46 vapaaehtoista sovittelijaa.

Vuonna 2006 Suomeen astui laki voimaan, jossa säädettiin, että sovittelua tulee olla tarjolla koko Suomessa ja että sen tulee olla ilmaista asiakkaille.

Mitä sovittelu on?

Sovittelussa käsitellään rikoksia ja riitoja asianosaisten kesken sovittelijan ohjauksella. Se on vapaaehtoista, ja jos toinen osapuoli ei suostu, häntä ei siihen myöskään pakoteta. Suostumus vaaditaan myös alaikäiseltä ja hänen huoltajiltaan sekä tarvittaessa muulta hänen lailliselta edustajaltaan. Asiat käsitellään puolueettomasti ja luottamuksellisesti sekä ilmaiseksi.

     Sovittelu on restoratiivisen oikeuden toteuttamista, jonka tarkoituksena on antaa mahdollisuus epäillylle hyvittää tekonsa suoraan uhrille. Se mahdollistaa myös keskustelun asianosaisten kesken ja sen, että molemmat tulevat kuulluksi. He saavat käsitellä tapahtumia sekä niihin liittyviä tunteita, ottaa vastuun aiheuttamastaan vahingosta ja sopia vahinkojen korvaamisesta. Sovittelu lieventää rikoksen tai riidan aiheuttamia haittoja sekä edesauttaa asianosaisten toipumista tapahtumista. Se myös nopeuttaa rikos- tai riita-asian käsittelyä ja vaikuttaa asian jatkokäsittelyyn.

    Sovittelutoimistosta otetaan yhteyttä kaikkiin asianosaisiin. Heillä on oikeus päättää tahtovatko he selvittää asiansa sovittelussa. Jos esimerkiksi tehtäisiin rikosilmoitus pahoinpitelystä niin poliisi ottaa yhteyttä sovittelutoimistoon ja toimisto jatkaa siitä ottamalla yhteyttä asianomistajaan ja epäiltyyn. Mikäli molemmat suostuvat menettelytapaan, järjestetään sovittelutapaaminen. Aina ei välttämättä poliisi tee esitutkintaa, jos asian käsittely voidaan jo sovittelun perusteella lopettaa. 

    Useimmiten sovitellaan nuorten miesten välisiä pahoinpitelyitä, sen jälkeen tulevat ilkivalta, lievät pahoinpitelyt, netissä tapahtuneet kunnianloukkaukset, kotirauhan/viestintärauhan rikkomukset ja riidat (esimerkiksi naapurien välillä).

Miten sovittelu etenee?

Ensin käydään läpi, että mitä on tapahtunut. Yleensä molemmilla osapuolilla on eri näkemys tapahtumista. Sovittelija myös kysyy, että mitä ajatuksia ja tuntemuksia tapahtuma on herättänyt sekä mihin ja kehen asia on vaikuttanut (esimerkiksi onko koulussa tai kaveripiirissä puhuttu asiasta, vanhemmat, sisarukset). Sitten mietitään miten toimitaan asiassa eteenpäin ja pohditaan, että miten saataisiin asia sovittua. Tapahtumia käsitellään rakentavassa hengessä toinen toistaan kuunnellen.

     Alle 18-vuotiaiden huoltajat ovat myös asianomistajia ja vaikka sovinto olisi jo tehty, he voivat vaatia korvauksia tai muuta hyvitystä, vaikka nuori ei sitä vaatisikaan. Osapuolet voivat myös keskeyttää sovittelun missä vaiheessa tahansa.

 Koulukiusaamistapaukset ovat yleistyneet. Useimmiten ne tulevat sovittelutoimiston käsiteltäväksi ”liian myöhään”, kun koulussa on asiaa jo pitkään pyöritelty. Yhteyden ottaa yleensä koulukuraattori, vanhemmat tai poliisin ankkuritiimi. Tapauksen käsittely aloitetaan tapaamalla asianosaiset erikseen ja valmistautumalla yhteiseen tapaamiseen.

Sovittelun jälkeen

Asianosaisten sopimilla ratkaisuilla korjataan aiheutuneita vahinkoja. Sovittelutoimisto seuraa, että sopimusta noudatetaan ja neuvoo tarvittaessa osapuolia korvausten maksamiseksi tai saamiseksi. Onnistuneen sovittelun seurauksena viranomaiset voivat keskeyttää oikeuskäsittelyn tai sovittelu voidaan ottaa huomioon mahdollista rangaistusta harkittaessa.

Omasta mielestäni sovittelu on erittäin tärkeää vapaaehtoistyötä, josta hyötyvät kaikki osapuolet. Tällöin päästään oikeasti käsittelemään tapahtumia henkilökohtaisesti ja ihan itse sopimaan rikos- ja riita-asiat sovittelijan ohjauksella. Luulen, että tämä toimintatapa on ihmisille henkisestikin paljon helpompi, kuin oikeuskäsittely, koska se ei ole kasvotonta, ja ihmiset voivat päästä sovintoon myös muutoinkin kuin vahingonkorvausten myötä.

Ystävällisesti,

Jemina ☺ Porin Nuorten Työpaja