Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on heinäkuu, 2018.

Rakkaudentunnustus eli viimeiset sanat

“Tunnusta rakkautesi” lukee Tampereella monen roskapöntön kyljessä. Nyt on siis aika tunnustaa. Olen rakastunut. Tätä kirjoittaessani olen asunut Satakunnassa kuusi vuotta ja kaksitoista päivää. Siitä ensimmäiset vihasin kaikkea Porissa, mutta eniten porilaisia. Porilaiset olivat tylyjä ja sisäänpäin kääntyneitä. Kaikki, keiden kanssa vietin aikaa, olivat ulkopaikkakuntalaisia. Porista ei puhuta kovin kauniisti muualla Suomessa enkä ihmettele yhtään. Pori lämpenee hitaasti. Keväällä 2017 tulin psykiatrisen sairaanhoitajan patistamana Nuorten työpajalle Veturitalleille verkostoitumaan ja sosialisoitumaan. Olin skeptinen, en ollut viidessä vuodessa löytänyt kuin kourallisen hyviä tyyppejä ja yhden ystävän, joten miksi nähdä vaivaa? Pajalle tullessani olin ujo ja sulkeutunut. En puhunut edes vapaa-ajallani juuri muualla kuin netissä. Ensimmäisenä päivänäni pajalla mainitsin Piian kuullen harrastavani valokuvausta ja Piia nappasi vastaperustetulle PRESSpajalle sen kummempia k

Hyvästit iäksi

Kaikki hyvä loppuu aikanaan, ja niin loppuvat huonotkin asiat. Toisin sanoen aikani Porin Nuorten työpajalla on tullut finaaliinsa. En oikeastaan tiedä, mitä kirjoittaisin. Voin rehellisesti sanoa, että tämä on odotettua vaikeampaa. Voisin kirjoittaa kaikista niistä asioista, jotka olen vajaan vuoden mittaisella matkallani oppinut. Ongelma on siinä, etten konkreettisesti ole tainnut oppia hirveästi mitään. Paitsi että sudenkorennot purevat ja joitain muita hyödyttömiä nippelifaktoja. Voisin kirjoittaa kuinka löysin täältä suunnan elämälleni. Mutta tiesin jo tänne saapuessani, että aion hakea yliopistoon, joten en näe työpajan mitenkään dramaattisesti muuttaneen elämäni kulkua. Joten ei vaikuta siltä, että olisin mitenkään kasvanut ihmisenä. Pajalle tullessani en osannut odottaa oikein mitään. Ja jos olisinkin, olisin luultavasti ollut väärässä. En olisi odottanut osallistuvani nukkeanimaation tekoon, kehitteleväni kuukausittain keksittyjä ammatteja tai tuleva

Superia heinäkuuta

Kesää 2018 kutsutaan Porin superkesäksi. Ihan vain siitä syystä, että tänä kesänä SuomiAreenan ja Pori Jazzien lisäksi meillä järjestetään myös asuntomessut. Toisin sanoen hupia hulvatonta riittää koko perheelle, riippumatta siitä minkälaisilla aktiviteeteilla tahtoo vapaa-aikansa täyttää. Superkesällä on myös miinuspuolensa. Toisin sanoen hupia hulvatonta riittää koko perheelle. Kaupunki täyttyy turisteista ja sellaisista paikkakuntalaisista, jotka kerran vuodessa ryömivät kivensä alta osallistuakseen ilonpitoon. Ihmiset valuvat kuin lampaat sinne, minne muutkin. Menovinkkejä jaellaan eri medioissa pilvin pimein. Kesästä voi nauttia kuitenkin myös eri tavoin, esimerkiksi: Älä lähde kotoa. Varaa ruokaa kaappeihin niin, ettet joudu poistumaan ihmisten ilmoille edes ruokakauppaan. Valita kaikesta mahdollisesta. Helteestä, sateesta, hyönteisistä ja varsinkin tungoksesta. Yök ihmiset, jotka tulevat mestoille nauttimaan elämästä ja tapahtumista. Poistu kaupungista.