Mut tunnetaan Emppuna ja olen 22-vuotias pajan ikuinen asiakas. No ei
kai ny sentään toivottavasti :D Porissa oon viettänyt jo monta vuotta
elämästäni, mutta en kuitenkaan oo täältä kotoisin. Tämänkertainen
pajakeissi alkoi nyt helmikuussa ja tarkoitus oli ihan tulla siksi aikaa
tänne, että pääsisi kotoa neljän seinän sisältä pois. Tavoittenaani on
tavalla tai toisella ponkasta täältä kouluun.
Pajalla olen ekaa kertaa ollut jo vuonna 2016, jolloin tulin suorittamaan monien erinäisten mutkien ja vaikeuksien kautta kouluni loppuun. Se oli mulle iso asia ja koin, että pajalta tuettiin ja autettiin uuteen alkuun.
Täällä ollaan aina pidetty mun puolia ja aina kun oon ollu hukassa elämäni kanssa, tai ei oo ollut hajuakaan mihin mennä niin on mielessä, että eihän mulla oo mitään hätää, ainahan voin mennä pajalle. Oon oppinu tässä matkan varrella, että mihinkään ei ole kiire eikä ole pakko tietää mitä haluaa tehdä elämällään just nyt. Yleensä se ei edesauta jos siitä ottaa stressin aiheen itselleen, koska ei ole olemassa oikeaa polkua, vaan kaikille on omansa ja ne tulee vaan löytää tai antaa niitten löytää itsensä. Anyway, mutta hitaasti ja varmasti tässä edetään eikä se oo ollenkaan sen huonompi tapa kuin mikään muukaan.
Oon ollu pääasiassa Pressissä, kirjoittamiseen kohdistuvan kiinnostuksen vuoksi ja oon päässytkin kirjottelemaan erilaisia juttuja lehden puolella jotka on tietyllä tavalla ehkä kehittäny mua. Nyt oon ekaa kertaa tekemisissä tän blogin kanssa, josta en rehellisesti sanottuna tiedä oikeestaan mitään, mutta ainahan sitä lähdetään jostakin liikkelle.
Kuullaa!
Emppu
Pajalla olen ekaa kertaa ollut jo vuonna 2016, jolloin tulin suorittamaan monien erinäisten mutkien ja vaikeuksien kautta kouluni loppuun. Se oli mulle iso asia ja koin, että pajalta tuettiin ja autettiin uuteen alkuun.
Täällä ollaan aina pidetty mun puolia ja aina kun oon ollu hukassa elämäni kanssa, tai ei oo ollut hajuakaan mihin mennä niin on mielessä, että eihän mulla oo mitään hätää, ainahan voin mennä pajalle. Oon oppinu tässä matkan varrella, että mihinkään ei ole kiire eikä ole pakko tietää mitä haluaa tehdä elämällään just nyt. Yleensä se ei edesauta jos siitä ottaa stressin aiheen itselleen, koska ei ole olemassa oikeaa polkua, vaan kaikille on omansa ja ne tulee vaan löytää tai antaa niitten löytää itsensä. Anyway, mutta hitaasti ja varmasti tässä edetään eikä se oo ollenkaan sen huonompi tapa kuin mikään muukaan.
Oon ollu pääasiassa Pressissä, kirjoittamiseen kohdistuvan kiinnostuksen vuoksi ja oon päässytkin kirjottelemaan erilaisia juttuja lehden puolella jotka on tietyllä tavalla ehkä kehittäny mua. Nyt oon ekaa kertaa tekemisissä tän blogin kanssa, josta en rehellisesti sanottuna tiedä oikeestaan mitään, mutta ainahan sitä lähdetään jostakin liikkelle.
Kuullaa!
Emppu
Kommentit
Lähetä kommentti